toukokuu 31, 2017 Kommentit(0)

    Työuupumus on erityisesti suorittajien ongelma

    Työuupumus on yhä useamman suomalaisen ongelma ja jo burn outin ensioireisiin kannattaa suhtautua vakavasti. Työuupumus ei häviä itsekseen, ellei elämässä jokin muutu. Työn kuuluu tuntua muultakin kuin raskaalta, se on kuitenkin todella suuri osa elämää. Erityisesti työuupumukseen ovat vaarassa sairastua sellaiset henkilöt, jotka haluavat tehdä työnsä tunnollisesti, ovat sitoutuneita työhönsä ja tuntevat motivaatiota sitä kohtaan. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan noin neljännes kärsii lievempiasteisesta työuupumuksesta ja vakava työuupumus vaivaa muutamaa prosenttia.

    Lähes kaikille tulee työelämässä eteen jaksoja, jolloin tuntuu että työtä tai haasteita on liikaa. Tämä voi olla esimerkiksi uuden järjestelmän tai toimenkuvan ottaminen haltuun. Tällöin on kuitenkin kysymys vain jonkin aikaa jatkuvasta tilanteesta, jonka jälkeen tulee jälleen helpompi vaihe ja voi huokaista selvinneensä. Työuupumustilanteessa stressaava tilanne vain jatkuu, eikä palautumista tapahdu. Työntekijä käy jatkuvasti ylikierroksilla ja ponnistelee, mutta tilanne ei vain helpotu. Tilanteeseen voi ajaa muutkin tekijät kuin liian suuri työmäärä. Myös liian suuret osaamisvaatimukset tai työhön nähden riittämätön kokemus voivat uuvuttaa. Työuupumukseen liittyykin usein pitkäkestoinen riittämättömyyden ja kykenemättömyyden tunne.

    Varo näitä oireita!

    Työuupumuksen tyypillisiä oireita ovat mm. itsetunnon lasku, uniongelmat ja keskellä yötä heräileminen ja kyyniseksi muuttuminen. Työ ei tunnu enää mielekkäältä. Nämä ovat reaktioita pitkään jatkuneeseen stressitilaan, joka on lopulta johtanut uupumiseen. Osa uupuneista oireilee myös fyysisesti. Selittämättömät päänsäryt ja vatsakivut sekä levottomuuden ja ahdistuksen tunne ovat hyvin tavallisia uupumuksen oireita. Pitkäkestoisen stressin vaikutukset heijastuvat myös muuhun elämään. Aiemmin mukava ihminen saattaa olla ärtyisä ja optimisti muuttua pessimistiksi. Väsyneenä myös helpommin vetäytyy sosiaalisista tilanteista, sillä voimia ei yksinkertaisesti riitä kanssakäymiseen muiden kanssa.

    Tilanne alkaa olla huolestuttava, mikäli töihin lähteminen tuntuu jatkuvasti epämukavalta. Jos töissä ei tunnu saavan asioita aikaiseksi, vaikka niihin yrittää tosissaan keskittyä, voi tämä olla merkki uupumukseen kuuluvista keskittymisvaikeuksista. Univaikeudet ja palautumattomuus ovat jo vakava oire ongelmista. Emme jaksa työpäiviä, jos emme pääse palautumaan niistä kunnolla. Liian stressaantuneena lepokaan ei enää virkistä. Väsyneenä pinna on kireällä ja asioita on vaikea muistaa.

    Uupumus ei poistu, ellei tilanne muutu

    Työuupumuksesta toipuminen on samankaltainen prosessi kuin muistakin psyykkisistä ongelmista toipuminen. Esimerkiksi masennuksesta toipumiseen sanotaan menevän vähintään 3-6 kuukautta. Toipuminen kuitenkin edellyttää, että työtilanteeseen todella tulee muutos.

    Työstressiä voi pyrkiä helpottamaan pohtimalla, mistä kaikista tekijöistä tilanne koostuu. Suorituksen ei tarvitse aina olla täydellinen. Uusiin tai hankaliin asioihin kannattaa pyytää apua työkavereilta tai esimiehiltä. Samoin liian suuri työmäärä vaatii keskustelua esimiehen kanssa. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvoitettu selvittämään sellaiset työn kuormittavat tilanteet, jotka uhkaavat työntekijän terveyttä. Selvittelyssä on yleensä mukana myös työterveyshuolto.

    Stressiä voi oppia hallitsemaan

    On tärkeää pitää huolta itsestään myös töiden ulkopuolella, sillä tämä auttaa jaksamaan töissäkin ja vapaa-aika tuntuu laadukkaammalta. Alkoholia ei kannata käyttää ensisijaisena keinona stressiä helpottamaan, vaan esimerkiksi liikunta ja riittävä uni auttavat paremmin. Mielekäs tekeminen vapaa-ajalla myös auttaa viemään ajatuksia pois töistä. Työpaikalla tehtävätkään muutokset eivät aina riitä, jos uupumusta on jatkunut kauan ja se on ehtinyt vaikuttaa sekä omaan että ammatilliseen itsetuntoon. Terapeutti voi olla hyvä apu palautumiseen ja terapeutin kanssa on myös mahdollista selvittää, onko työntekijä mahdollisesti liian ankara itselleen. On tärkeää oppia sanomaan ”ei” oikeassa kohdassa, sillä yllättäen maailma harvoin kaatuu siihen. Jokainen voi oppia hallitsemaan stressiä, kun kuormittavat ajatusmallit tunnistetaan ja niihin puututaan. Olisi hyvä oppia näkemään työ vain työnä, sillä ei ole mitään tekemistä ihmisarvon kanssa.