huhtikuu 7, 2017 Kommentit(0)

    Koulukiusaamiseen halutaan puuttua aiempaa tiukemmin

    Koulukiusaaminen on ikävä ja yleinen ilmiö, johon ei ole toistaiseksi löydetty toimivaa yleisratkaisua. Ala- ja yläkoulujen oppilaille on kerrottu paljon myös siitä, etteivät ainoastaan kiusaajat syyllisty kiusaamiseen vaan sen mahdollistavat myös ne, jotka seisovat vieressä puuttumatta tilanteeseen. Puuttuminen vaatii kuitenkin rohkeutta ja esimerkkejä, joita seurata. Onneksi yhä useammasta koulusta löytyy kiusaamiseen kyllästyneitä oppilaita, jotka ovat yhteistuumin päättäneet ryhtyä kitkemään ilmiötä. Myös aikuisten tasolla ilmiöön alettu suhtautua aiempaa vakavammin ja mm. presidentti Sauli Niinistö on julistanut olevansa mukana kiusaamisen vastaisessa kampanjassa.

    Liisi Laitila ei aio katsoa kiusaamista vierestä

    Esimerkkiä kiusaamisen vastustamiseen näyttää myös 18-vuotias kotkalaistyttö, abiturientti Liisi Laitila. Hän haluaa saada kiusaamisen kuriin entisessä yläkoulussaan Kotkan Karhulassa. Laitila sai kimmokkeen asiaan nähtyään, kun koulun pihalla kaksi poikaa tappelivat. Laitila juoksi keskeyttämään tilanteen. Asia jäi vaivaamaan ja hän päätti, että haluaa jotenkin edesauttaa kiusaamisen loppumista. Laitila ei usko, että perinteiset kiellot auttavat, sillä kiusaajat eivät niitä pysähdy kuuntelemaan. Laitila on jo miettinyt muita keinoja puuttumiseen. Hän uskoo, että tukioppilastoimintaa vahvistamalla asioihin on helpompi puuttua ja yhä harvempi jää yksin. Laitila korostaa, että hyvä yhteishenki on pohja kaikelle. Jos yhteishenki rakoilee, tappeluita ja kiusaamista alkaa esiintyä. Hyvän yhteishengen myötä kaverit taas auttavat toisiaan ja lapset tuntevat olevansa tiiviimpi ryhmä. Laitila muistelee omaa yläkouluaikaansa, johon kuuluivat leikit ja muu tekeminen, joissa toimittiin ryhmänä. Hän arvelee, että tällaista toimintaa ei enää ole tarpeeksi ja haluaa tuoda leikit takaisin. Karhulan koulun rehtori Sakari Valtiala on innostunut Laitilan ajatuksesta. Rehtori kertoo, että yläkoulun aloittaville 7-luokkalaisille ryhmäytymistä edesauttavia leikkejä järjestetäänkin, mutta myöhemmin ne jäävät. Valtiala toteaa, että samantapaista tekemistä voidaan hyvin järjestää myös 8. – 9.-luokkalaisille.

    Kiusaamiseen halutaan puuttua koko Suomen tasolla

    Mannerheimin lastensuojeluliiton selvityksestä kävi ilmi, että kiusatuksi joutuneista nuorista vain puolet kertovat asiasta jollekulle. Yksi merkittävä syy hiljaisuuden taustalla on se, etteivät lapset usko kenenkään voivan tehdä tilanteelle mitään. MLL on samoilla linjoilla Liisi Laitilan kanssa. Kiellot eivät päde, vaan nuori ottaa vaikutteita toisilta nuorilta eikä niinkään aikuisilta. Oppilaat pitää siis saada aiempaa aktiivisemmin mukaan suunnittelemaan, miten kiusaaminen saadaan kitkettyä. Oppilaat voivat ideoida, miten yhteishenkeä saadaan kouluissa parannettua ja koulun tulisi tukea näitä ajatuksia. Kiusaaminen on lähes aina ryhmäilmiö. Sen lopettamiseksi tarvitaan sellaisia oppilaita, jotka uskaltavat näyttää käytöksellään, etteivät hyväksy toimintaa. Tällöin muiden oppilaiden on helpompi tuomita kiusaaminen.

    Suomessa kiusaamiseen on pyritty puuttumaan myös laajemmalla tasolla, mm. Kiva Koulu -ohjelman avulla. Ohjelman kehittivät Turun yliopisto psykologit ja hanketta rahoittaa opetusministeriö ja se otettiin ensi kerran käyttöön suomalaiskouluissa vuonna 2009. Ohjelmaan kuuluu mm. se, että kouluissa järjestetään oppitunteja kiusaamisen ehkäisystä. Erityisen hyvin ohjelma on toiminut alakouluissa, joissa oppilaat usein ihailevat opettajaansa. Yläkoulussa tarvitaan kuitenkin sitä, että huonoon käytökseen puututaan ihan kaikkien aikuisten ja mielellään myös tukioppilaiden taholta heti, kun ongelmia ilmenee. Tehokkaaksi on osoittautunut myös kiusaajan vanhempien ottaminen mukaan selvittelyyn. Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti on huolissaan siitä, että kiusaaminen on hänen mukaansa muuttunut aiempaa säälimättömämmäksi. Lehti pitää KiVa Koulun kaltaisia projekteja askeleena eteenpäin, mutta kaipaa aikuisilta paljon aiempaa enemmän jämäkkyyttä asioihin puuttumisessa. Hän muistuttaa, että vastuu kiusaamisen kitkemisestä ei ole lapsilla vaan aikuisilla. Aikuisten täytyy pystyä luomaan koulusta turvallinen ympäristö myös yläkoulu- ja lukioikäisille nuorille.